keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Tove Janssonin äiti Signe Hammarsten-Jansson

Signe piirtää Tukholmassa 1900-luvun alussa.

Tove Janssonin äiti oli kuvataiteilija Signe Hammarsten-Jansson (1882-1970).

Signe ampuu ja ratsastaa.

Signe Hammarsten-Jansson syntyi ruotsalaiseen pappissukuun. Signen isä oli hovisaarnaaja Fredrik Hammarsten ja äiti Elin Hammarsten (o.s. Emanuelsson). Perheessä oli kuusi lasta. Signen sisaruksista kolme oli opettajia, yksi insinööri ja yksi lääkäri. Signe oli perheen ainoa taiteilija, mutta opiskelipa hänkin itsellensä piirustuksenopettajan ammatin.

Ruotsin partiotyttöliikkeen perustajat. Signe keskellä.

Signe oli nuorena hurjapää. Hän oli taitava ampuja ja rohkea ratsastaja ja esiintyi sirkuksessakin vakituisen ratsastajattaren loukattua jalkansa. Kahden opiskelijakaverinsa kanssa Signe perusti Ruotsin partiotyttöliikkeen. Kolmikko tunnettiin nimillä Ham, Sam ja Jafet (nimet Raamatusta Nooan poikien mukaan). Tästä lähtien Signe tunnettiin Hamina, ja Ham oli myös hänen taiteilijanimensä.

Signen omakuva 1910.

Signe tapasi tulevan miehensä, suomalaisen kuvanveistäjän Viktor Janssonin, Pariisin-matkallaan. Vuonna 1914 Signe muutti miehensä perässä Suomeen ja vietti siellä loppuelämänsä. Suomen kieltä Signe tosin ei koskaan oppinut kunnolla.

Signen karikatyyreja aviomiehestään Viktor Janssonista.

Kuvanveistäjäaviomiehen tulot eivät olleet selviö, ja Ham olikin perheen elättäjä. Ham teki todella mittavan uran kuvataiteilijana ja graafikkona. Hän teki kirjankansia, novellien ja romaanien kuvituksia, pilapiirroksia, karikatyyrejä, arvopapereita, vesileimoja, postimerkkejä, ex libriksia ja adresseja. Signe jäi eläkkeelle 80-vuotiaana mutta piirsi vielä senkin jälkeen.



Signen piirros vauva-Tovesta sekä itsestään Toven kanssa.


Signe on Muumimamman esikuva, ja hänellä ja Tovella oli erittäin lämpimät ja läheiset välit. Signeä on kuvailtu persoonallisuudeksi, jossa yhdistyvät älykkyys, korkea moraali, taito kuunnella kanssaihmisiä ja taito vaieta, kun oli tarpeen. Toven veli Per Olov on kertonut näin: ”Äitini Ham opetti minut suunnistamaan tuulen, pilvien, muurahaiskekojen ja puiden rungoissa kasvavan sammalen avulla, hiihti usein perässäni, antoi anteeksi kaikki tuhmuuteni ja säiteili rauhallista, luottamusta herättävää muumimammamaista lämpöä."

Signen tekemä kaarnalaiva Per Olov Janssonin kädessä.

Tove Janssonin isä Viktor Jansson

Viktor Jansson vuonna 1914.

Tove Janssonin isä oli kuvanveistäjä Viktor Jansson (1886-1958).

Viktor Jansson ateljeessaan 1910-luvulla.

Viktor Jansson tuli porvarillisesta suvusta, jossa ei aiemmin ollut taiteilijoita. Viktorin isä oli lyhyttavarakauppias Julius Viktor ja äiti Hanna Jansson (o.s. Karlsson). Viktor oli perheen esikoinen ja vietti ensimmäiset viikkonsa keskoskaapissa. Kaksoissisar kuoli viiden kuukauden ikäisenä. Viktorilla oli kaksi pikkuveljeä, joista ensimmäinen oli nimeltään Julius ja toinen menehtyi vauvaiässä. Viktorin isä taasen kuoli 29-vuotiaana, minkä jälkeen Viktorin äiti jatkoi miehensä liikettä. Viktorin veli kirjoitti ylioppilaaksi, mutta Viktor ei päässyt ylioppilaaksi vaan menestyi heikosti koulussa.

Viktor Jansson äitinsä kanssa.
Viktor Jansson ryhtyi taiteilijaksi. Hän opiskeli Ateneumissa kuvanveistäjäksi. Vuonna 1908 Viktor lähti Pariisiin opiskelemaan. Siellä hän tapasi tulevan puolisonsa, ruotsalaistaiteilija Signe Hammarstenin. Pari meni naimisiin, muutti Suomeen ja sai kolme lasta.

Viktor Jansson kaverinsa Alvar Cawenin kanssa Pariisissa 1908-1909.

Vuonna 1918 syttyi Suomen sisällissota. Viktor taisteli vapaaehtoisena valkoisten puolella tammikuusta kesäkuuhun, jolloin hänet kotiutettiin. Viktorin kerrotaan olleen sodassa jopa yltiömäisen rohkea. Kerran hän juoksi luotien ohi viuhuessa pellon poikki hakemaan lisää panoksia. Sota jätti Viktoriin lähtemättömän jäljen. Signe-vaimon mielestä sota pilasi hänen miehensä. Sodan jälkeen puhjenneet kieliriidat katkeroittivat Viktorin mieltä vielä entisestään. Sodan jälkeen Viktor ei nauranut juuri koskaan ja oli synkkämielinen ja pessimistinen. 

Viktor Jansson musisoi.

Viktor Jansson oli melkoinen persoona. Hän rakasti myrskyjä, ukkosta ja pieniä katastrofeja. Silloin hänestä kuoriutui esiin iloinen ja hauska mies. Viktor oli vanhan ajan boheemi taiteilija, joka soitti haitaria ja balalaikaa ja järjesti kotona hilpeitä hippoja. Per Olov on kertonut näin: ”Isäni Faffan ei ollut minulle kuvanveistäjä vaan se, joka löysi parhaat sienipaikat, tiesi kaikki kurssit, joiden mukaan suunnistaa ahvenkareille, veti pitkääsiimaa ja kiskoi vedestä haukia, osasi nylkeä ankeriaan, oli paras kaveri kaikkien luotsiasemien luotsien kanssa ja, mikä parasta, rakasti rajuilmoja.” Muumipappa on perinyt Viktor Janssonilta rakkauden merta, ystäviä, myrskyä ja viskiä kohtaan.

Viktor Jansson Taiteilijaseuran juhlissa.

Viktor Jansson tunnettiin tutummin Faffan-nimellä. Tämän lempinimensä Viktor Jansson sai jo kouluaikoina. Hän näytti liikunnanopettajan mielestä vanhalta ukolta hyppiessään kömpelösti trampoliinilla, ja niin koulukaverit alkoivat kutsua Viktoria Faffaniksi ('vaari, ukko').

Viktor Janssonin teos Tytön pää esittää Tovea.

Monet Viktor Janssonin veistokset ovat klassisia naisfiguureja. Kuuluisimpia patsaita ovat muun muassa Tampereen vapaudenpatsas ja Helsingin Convolvulus.

Tove Janssonin sota-aiheisia pilapiirroksia

Tove Jansson oli 1940-luvulla todella ahkera pilapiirtäjä, jonka piirroksia ilmestyi lukuisissa lehdissä. Sota-aikana useat piirrokset kommentoivat sota-ajan elämää Helsingissä. Lahjakas pilapiirtäjä löysi useita koomisia piirteitä monista kotirintaman ilmiöistä. Kaikki kuvat eivät kuitenkaan ole hauskoja. Humanisti-Toven kuvat pommisuojissa värjöttelevistä lapsista koskettavat. Sota-ajan pilapiirroksissa Toven suhtautuminen sotaan näyttäytyy arkisena ja ironisena. Sota-aika oli kuitenkin Tovella todella rankkaa aikaa. Monet Tovelle rakkaat ihmiset kuten pikkuveli olivat rintamalla, ja kuolema vaani aina nurkan takana. Myöhemmin Tove sanoi, että sota-aikana "värit katosivat".


Pommisuojista syntyi monta kuvaa.

Garm 1941 nro 8.

Garm vuonna 1940.

Garm 1940 nro 1-2.

Garm 1940 nro 1-2.

Pommisuoja-aihe näkyy myös kahdessa vuonna 1940 valmistuneessa maalauksessa. Muutoin sota-aihe ei juuri esiintynyt Toven maalauksissa.



Säännöstely ja elintarvikepula olivat toistuvia aiheita pilapiirroksissa.

Garm 1940 nro 5-6.

Garm 1940 nro 11-12.

Garm 1942 nro 1.

Garm 1942 nro 3-4.

Sensuuri iski kirjeisiin.

Garm 1945 nro 5.

Toinen Toven usein käyttämä aihe olivat pommitusten rikkomat ikkunat.

Garm vuonna 1944.

Vår värld vuonna 1944.

Piirroksissa esiintyivät myös evakot.

Garm 1944 nro 8.

Garm 1944 nro 3.

Nämä surulliset kuvat kertovat siitä, miten sota vaikutti lasten maailmaan.

Garm 1943 nro 6.

Garm 1943 nro 12.

Sota hiipi myös Toven satumaailmaan, minkä huomaa näistä fantasia-aiheisista piirroksista.
Näitä kuvia voisi pitää suorastaan pasifistisina.

Garm 1941 nro 9-10.

Garm 1942 nro 3-4.



Kanskuvia Garm-lehdestä vuosilta 1941 ja 1943.


Jo ennen sotaa Tove kritisoi aseita.

Garm 1938 nro 12.

perjantai 3. lokakuuta 2014

Tove Janssonin kuvituksia Garm-lehteen

Tove Janssonin ensimmäinen Garm-kuvitus
vuoden 1929 numerossa 21.

Tove Jansson teki mittavan uran pilapiirtäjänä. Eniten hän teki piirroksia suomenruotsalaiseen Garm-lehteen. Tove debutoi Garmissa 15-vuotiaana, kun hänen ensimmäinen Garm-pilapiirroksensa julkaistiin vuonna 1929. Alkuvuosina Garmiin kuvittaminen oli melko satunnaista mutta vuodesta 1935 lähtien säännöllistä. Vuonna 1935 hän myös teki ensimmäisen kansikuvansa Garmiin. 1940-luvulla Tovea hehkutettiin lehden sivuilla "Suomen kiistämättä parhaana pilapiirtäjänä". Viimeisen piirroksensa Tove teki Garmiin vuonna 1953.Tove ehti Garm-uransa aikana piirtää lehteen 500 pilakuvaa, sata kansikuvaa sekä lukuisia runo- ja kronikkakuvituksia. 

Tässä muutamia esimerkkejä Toven lukuisista Garm-piirroksista. Lisää Garm-kuvituksia voi ihailla tässä galleriassa.

Garm 1939 nro 1.

Garm 1939 nro 9.

Garm 1941 nro 4. Luonnos.

Garm 1941 nro 7.

Garm 1942 nro 8. 

Toven pilapiirrokset kommentoivat usein taidemaailmaa.

Garm 1946 nro 7. Kansikuva.

Garm 1940 nro 11-12.

Tove Janssonin piirroksia vuoden 1934 matkalta

Vuonna 1934 Tove Jansson teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa. Hän matkusti Saksaan ja Ranskaan. Matkalta on säilynyt hienoja töitä.




Natsi-Saksaa vuonna 1934.