lauantai 26. heinäkuuta 2014

Kesäkirja (Sommarboken, 1972)

Kesäkirja (Sommarboken) on lumoava kirja pikku-Sophian ja hänen isoäitinsä kesästä saarella. Kirjan tekonimenä oli "Sophia-sarja", kirja koostuu nimittäin pienistä tarinoista, jotka kertovat Sophian sekä tämän isän ja isoäidin kesäisistä seikkailuista. Esikuvina ovat Toven äiti Ham, veli Lars ja veljentytär Sophia sekä Bredskärin saari. Sophia Jansson on kertonut, että "yksi kolmasosa Sophiasta on minua, yksi kolmasosa Tovea itseään ja kolmasosa fiktiota". Kirja on yksi muumimaisimpia Toven aikuistenproosassa. Ham oli esikuva Muumimamman hahmolle, ja kirjassa onkin paljon muumimaista filosofiaa. Kirja ilmestyi vuonna 1972. Toven äiti Ham oli kuollut 1970, vain muutama vuosi aiemmin, joten kirjan voi nähdä eräänlaisena hyvästijättönä äidille.


Läheiseen saareen muuttaa naapureita, jotka pystyttävät pihalle kieltotaulun: "Yksityisalue. Maihinnousu kielletty." Isoäiti menee tietenkin saareen ja valistaa lapsenlastaan: "Kukaan hyvinkasvatettu ihminen ei mene maihin toisen saareen, kun se on tyhjänä. Mutta jos ne pystyttävät taulun, niin silloin mennään, sillä se on haaste."

Sophialle tulee kaveri kesävieraaksi, ja tämä osoittautuu kaikkea pelkääväksi lapseksi, jolle Sophia ja isoäiti eivät keksi mitään tekemistä. Sophia saa kuitenkin tytön sukeltamaan, ja isoäiti ihmettelee: "Sukelsiko hän tosiaan?" Sophia vastaa: "Kyllä sukelsi! Minä tyrkkäsin ja sitten hän sukelsi."

"Hetken päästä Sophia kysyi: Oletko varma, että ovi on kiinni.
Auki se on, hänen isoäitinsä vastasi. Se on aina auki, voit nukkua ihan rauhassa."


Tove ei alunperin halunnut Kesäkirjaan kuvitusta, mutta saksalaisen kustantamon niitä toivoessa Tove suostui tekemään kuvituksen Kesäkirjaan. Tove kommentoi: "Olen yrittänyt piirtää isoäidin ja lapsen takaapäin, jotta lukija itse antaisi heille kasvot, ja nähnyt vaivaa, etteivät kuva olisi kuin lastenkirjasta." Luonto on kuitenkin kuvattu tarkkaan. Kuvitusta ei ole julkaistu suomenkielisessä laitoksessa.


Loput kuvat ovat tässä galleriassa.

Lähteet: Boel Westinin Tove-elämäkerta.

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Tove Janssonin lehtikuvitukset

Tove oli ahkera kuvittaja, joka teki kuvituksia lukuisiin suomalaisiin lehtiin, mm. seuraaviin: GarmLitteratur Konst Teater, Julen, Lucifer, Vår Tid, Vår Värld, Allas krönika, Helsingfors-Journalen, Svenska Pressen, Hufvudstadsbladet, Krigsinvaliden, Plumppappret, Sosiaalidemokraatti, Työväen joulualbumi, Työnjuhla, Hepokatti, Joulukärpänen. Eniten Tove teki kuvituksia Garmiin, jossa jo hänen äitinsä Ham oli työskennellyt. Toven piirtäjänura lähtikin liikkeelle pilapiirtäjä-äidin sijaistamisesta lehtikuvituksissa. Toven ensimmäinen piirros julkaistiin lehdessä vuonna 1928. Toven pilapiirrokset kommentoivat usein taiteilijoiden elämää sekä ajankohtaisia henkilöitä. Sota-aikana Tove ei kaihtanut uskaliaitakaan poliittisia aiheita: hän pilkkasi piirroksissaan Hitleriä ja Stalinia. Diktaattorien lisäksi Toven piirroksissa esiintyi usein hänen signatuurihahmonsa Snork eli Muumipeikon varhainen vaihe. Seuraavaksi sekalaisia lehtikuvituksia.

Toven ensimmäinen lehtikuvitus Allas Krönika -viikkolehdessä vuonna 1928.
Totto-nimimerkillä julkaistu ylistysruno Mannerheimille.

  

  

Vår tid -lehden kansikuvia vuodelta 1945.

Vår tid -lehden kuvitusta vuodelta 1945.

Tove teki kaikki Julen-lehden kansikuvat 1939-1944.
Tämä kuva on vuodelta 1935.

Muumimaiset olennot Julen-lehdessä heinäkuussa 1941.

 
Julen-lehden surrealistisia unikuvia heinäkuussa 1941.

Karikatyyri FT Ester-Margaret von Enckellistä Lucifer-lehdessä vuonna 1938.

Piirros F. E. Sillanpään Tukholman-vierailusta Plumppappret-lehdessä vuonna 1938.


Kuvitusta pakinaan Lucifer-lehdessä vuonna 1943.

Taiteilijaelämää vuonna 1943 Hepokatti-lehdessä.
Sota-ajan asuntopulaa kommentoiva piirros vuonna 1943 Hepokatti-lehdessä.

Hepokatti-lehdessä vuonna 1943.

Vår värld -lehdessä vuonna 1944.

Vår värld -lehden kansi vuonna 1944.

Kuvitusta novelliin tuntemattomassa lehdessä tuntemattomana vuonna.
Tiedätkö sinä, missä ja milloin tämä piirros ilmestyi?

Tove Janssonin kirjakuvitukset

Tove valmistautui kuvitustyöhön jo opiskeluaikoinaan.
Tässä on opiskelutyö vuodelta 1932: kuvitteellisen kirjan kansi.

Tove Jansson kuvitti uransa aikana lukuisia toisten kirjailijoiden teoksia. Ensimmäiset kuvitustyönsä Tove teki vuonna 1936. 1940-luvulla oli kiivain kausi. Muiden kirjailijoiden teosten kuvittaminen väheni, kun Toven omat kirjat alkoivat saada mainetta. Kuitenkin vielä myöhemmällä urallaan Tove kuvitti kirjoja. Osaan teoksista Tove teki vain kirjankannen, osaan taasen mittavan kuvituksen. Erityisesti lastenkirjojen kuvitukset ovat hurmaavia.

Toven ensimmäinen lastenkirjakuvitus vuodelta 1936.

Lastenkirjakuvitukset

Brita Hiort af Ornäs: Lill-Ole och harpalten (1943)
Martin Söderhjelm: Om flugan Maja (1944)
Solveig von Schoultz: Nalleresan (1944)
Carolus Sjöstedt: Bröderna Borgs bedrifter (1947)
Lilli Forss-Nordström: Våren vaknar (1951)
Eric Gardberg: Zebran Sebulon och andra djursagor (1952)
Lewis Carroll: Snarkjakten (1959)
J. R. R. Tolkien: Bilbo, en hobbits äventyr (1962)
Lewis Carroll: Alice i underlandet (1966)

(Linkeistä lisätietoa kirjoista.)


Muutamia Tove Janssonin kuvittamia aikuistenkirjoja.

Aikuistenkirjakuvitukset

Harald Hammarsten: Det är underligt att en lever! (En bok om segling) (1937)
Ella Pipping: Jag (1937)
Kaarlo Karhi: Miten sisustan kotini? (1938)
Gunnar Mårtenson: Överstan och hennes värld (1942)
Lorenz von Numers: Tveskäggs krumelurer (1943)
Gunnar Mårtenson: Överstan vid hemmets härd (1943)
E. R. Gummerus: Sönerna (1943)
E. B. Colliander: Månens horn (1943)
Eva Wichman: Ohörbart vattenfall (1944)
Ole Reuter: Learn English (1944–1945)
Lorenz von Numers: Ordkynne (1945)
Gunnar Mårtenson: Vid närmare eftertanke (1946)
Sebastian Lybeck: I tornet (1951)
Lars Bäckström: Under välfärdens yta (1959)
Lars Bäckström: Världen omkring oss (1962)
Lars Bäckström: Minnen från den nya klassen (1972)
Sally Salminen: Vid havet (1965)

(Linkit vievät Zepen sivuille, joilla on kuvia teoksista.)

Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (Det osynliga barnet och andra berättelser, 1962)

Näkymätön lapsi -novellikokoelman hahmoja.

Tove Jansson oli mestarillinen novellisti. Yksi hänen Muumi-teoksistaan on novellikokoelma, nimittäin vuonna 1962 ilmestynyt Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia.

Kertomus näkymättömästä lapsesta -novellin luonnos.

1960-luvun alussa Tove Janssonilla oli ongelmia päästä takaisin muumien pariin. Muumipeikko-sarjakuvan tekeminen oli ollut niin kuluttavaa, ja siksi muumeista kirjoittaminen kangerteli. Tove alkoikin kirjoittaa muumeista novelleja "päästäkseen käyntiin" näiden kanssa.

Kamala tarina -novellin luonnos.

Näkymätön lapsi jatkaa Taikatalven viitoittamaa tietä kohti aikuistenkirjallisuutta. Hienot novellit on syvällisiä ja psykologisesti oivaltavia.

Hemuli joka rakasti hiljaisuutta -novellin luonnos.


Kertomus näkymättömästä lapsesta -novellin luonnos.

Lähde: Boel Westinin Tove-elämäkerta.

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Taikatalvi-kirjan värikuvat

Näin kesähelteillä on mukava viilentyä Taikatalvi-kirjan parissa. Tove Jansson teki muihin Muumi-kirjoihin verrattuna paljon värikuvia Taikatalvesta. Kuten muihinkin Muumi-kirjoihin myös Taikatalveen Tove teki värikannen. Kannesta on olemassa kaksi variaatiota.

Taikatalven kansikuva.

Taikatalven kansikuva.

Luonnos Taikatalven kansikuvaksi.

Tove teki kuusi värillistä kuvaa Taikatalven italiankieliseen painokseen Magia d'invernoon. Italialaisten kun ei mustavalkokuvien pohjalta uskottu ymmärtävän esimerkiksi sitä, miten lumella voi olla monia eri sävyjä. Kävin Kansalliskirjastossa lukemassa Magia d'invernoa ja otin kuvat värikuvista, mutta ottamani kuvat ovat huonolaatuisia. Onneksi kuvia on julkaistu muumiaiheisissa teoksissa myös parempilaatuisina.

Kaikki Magia d'invernon värilliset kuvat.

Magia d'invernon kansikuva.

Magia d'invernon kuvitusta.

Magia d'invernon kuvitusta.

Magia d'invernon kuvitusta.

Magia d'invernon kuvitusta.

Italiankielisen painoksen kuvien lisäksi Tove on tehnyt muutamia Taikatalvi-aiheisia teoksia. Näiden kuvien taustoista minulla ei ole mitään tietoa. Jos tiedät jotain, vinkkaa!

Taikatalvi-aiheinen kuva.
Taikatalvi-aiheinen kuva.

Luonnos Taikatalvi-aiheiseen kuvaan.

torstai 3. heinäkuuta 2014

Kampsu

Kampsu (ruots. Gafsan) on hienostunut rouva, Vilijonkan tuttava ja luonteeltaan sangen epämiellyttävä. Kampsu on mukana muutamassa Muumi-kirjassa sekä Muumipeikko-sarjakuvissa.

Ensimmäisen kerran Kampsu esiintyy Muumi-kirjoissa Taikatalvessa. Vilijonkka saapuu Muumilaaksoon voivotellen: "Ja matkalla Muumilaaksoon hän oli kohdannut erään hävyttömän Kampsun, joka oli sanonut, että talvi on talvi ja sitä varten on varustauduttava ajoissa."

Kunnon Kampsu-annoksen saa Näkymätön lapsi -novellikokoelmassa, jossa Kampsu esiintyy kahdessa novellissa ja mainitaan lyhyesti myös kolmannessa. Sedrik-novellissa Nipsu suree, kun on antanut  pois lempilelunsa, Sedrik-koiran, jolla on topaasisilmät. Muumimamma ihmettelee: "-- jos kerran rakastit Sedrikiä noin kauheasti, niin olisit toki antanut sen edes jollekin sellaiselle, josta pidät, etkä Kampsun tyttärelle." Lopuksi novellissa paljastetaan Sedrikin kohtalo: "-- Kampsu teki tyttärelleen topaaseista korvarenkaat ja antoi Sedrikille niiden tilalle mustat nappisilmät. Nipsu löysi sen hylättynä ulkoa sateesta ja otti sen takaisin luoksensa." Tästä novellista selviää myös se, että Kampsulla on tytär.

Kuusi-novellissa Muumipappa varastaa kuusen Kampsun metsästä. Pian Kampsu juoksee ohitse punaisena ja kiihtyneenä paketteja kantaen: "Aina vain riitaa ja tungosta! -- Kasvattamattomien siilien ei pitäisi sallia... Ja minä sanoin aivan äsken Miskalle, että se on häpeä..." Muumipappa pysäyttää hänet ja kysyy, mitä joulukuusella pitäisi tehdä. Kampsu pudottaa kaikki paketit lumeen ja juoksee pois itkien.

Kampsu Kuusi-novellissa.

Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin -novellissa Kampsu tulee kylään Vilijonkalle, käyttäytyy superkorrektisti mutta salaa paheksuu tämän kukkia ja käytöstä: "Hän on vielä pahemmin sekaisin kuin tavallista --." Vilijonkka hössöttää lähestyvästä onnettomuudesta, mutta Kampsu ei usko, kunnes myrsky tuhoaa Vilijonkan talon. Tällöin Kampsu ryntää Vilijonkan luo kauhistellen tuhoa, mutta materialismista vapautunut Vilijonkka vain nauraa onnellisena.

Kampsu Vilijonkan luona novellissa Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin.

On kyseenalaista, onko Kampsu vain yksi hahmo vai onko kenties olemassa kokonainen kampsulaji. Kuinkas sitten kävikään -kuvakirjassa esiintyy nimittäin Muumi-kirjojen hienostuneeseen Kampsuun verrattuna hyvin erilainen Kampsu. Tämä raivoisa Kampsu kalastaa tuimailmeisenä ja ääntelee murisemalla. Mymmeli jopa uskoo ärtyisän Kampsun purevan häntä ja Muumipeikkoa.

Kampsu on suomennettu Louskaksi Kuinkas sitten kävikään -kuvakirjassa.

Raivoisan Kampsun kanssa samannäköinen on myös Muumipeikko ja kultainen häntä -sarjakuvassa esiintyvä Kampsu, joka istuu samassa asennossa onkimassa yhtä vihaisena kuin kuvakirjan raivokas Kampsu.

Kampsu on suomennettu Kainoksi Muumipeikko ja kultainen häntä -sarjakuvassa.

Nipsun suku


Nipsun sukupuu.

Muumipapan urotyöt -kirjassa kerrotaan Nipsun sukulaisista.

Nipsun isä on Hosuli (ruots. Rådd-djuret). Nipsu on perinyt isältään luonteen ja taipumuksen pahoinvointiin. Sirke Happonen kertoo Muumioppaassaan, että Nipsu esiintyy Tove Janssonin 1940-luvun sarjakuvassa nimellä Rådd-djuret. Rådd tarkoittaa suomeksi sotkua, eli Rådd-djuret on siis "sotkueläin".

Nipsun äiti on Sosuli (ruots. Sås-djuret). Nipsu on perinyt äidiltään ulkomuodon. Hosuli ja Sosuli keräävät nappeja.

Hosuli ja Sosuli hääpäivänään.

Nipsun onnellinen jälleennäkeminen vanhempiensa kanssa.

Nipsun setä on Fredrikson. Fredrikson on Hosulin setä ja huolehtii Hosulista.

Fredrikson.

Nipsun isovanhemmat eli Hosulin vanhemmat katosivat suursiivouksessa. Hosulin äidistä ei tiedetä mitään, mutta isä oli runoilija. Fredrikson nimeää laivansa Merenhuiskeeksi kadonneen veljensä runokokoelman mukaan.

Fredriksonin kadonnut veli ja runokirja.

Nämä asiat selviävät siis Muumipapan urotyöt -kirjasta. Vielä on kuitenkin yksi lähde Nipsun sukulaisiin. Muumipeikko-sarjakuvassa Hosulin kosinta esiintyy nimittäin myös Hosuli-niminen hahmo, mutta hänpä ei olekaan kirjojen Hosuli vaan täysin toinen hahmo. Kirjojen Hosuli on ruotsiksi Rådd-djuret (englanniksi Muddler), mutta sarjakuvien Hosuli taasen ruotsiksi Klått-djuret (englanniksi Fuddler). Jaakko Anhava tietää Onnimanni-lehden artikkelissaan kertoa, että "Klått-djuret - - sai nimen Sottuli Turun Sanomien 70-luvun suomennoksessa. Myöhempi suomentaja Juhani Tolvanen on sekoittanut henkilöt ja antanut niille saman nimen."

Kun Muumipappa tapaa sarjakuva-Hosulin, hän tuumii tämän muistuttavan kirja-Hosulia, jonka sarjakuva-Hosuli julistaa isäkseen. Hieman sekavaa, mutta voisiko tästä kaikesta päätellä, että Nipsulla on siis myös veli? Sarjakuvien Hosuli on naimisissa Suska-nimisen hahmon kanssa, joten Nipsulla saattaa olla myös käly.

Sarjakuva-Hosuli.

Sarjakuva-Hosuli ja Suska.