maanantai 31. maaliskuuta 2014

Tove Janssonin monumentaalityöt

Tove Jansson teki uransa aikana lukuisia töitä julkisiin tiloihin. Tässä tekstissä esittelen näitä töitä. En ole nähnyt yhtään näistä teoksista livenä, joten kaikki tieto pohjautuu lähteisiin (Tove-elämäkertojen tietoihin sekä tähän erinomaiseen Hesarin juttuun). Vinkkaa, jos bongaat virheen!


Ravintola Tullinpuomin lasimaalaukset (1941)

Toven ensimmäinen teos julkisiin tiloihin oli Ravintola Tullinpuomin hissinovien lasimaalaukset.

Lasimaalaus 1941.

Apollonkadun tyttökoulun lasimaalaukset (1944)

Nykyisen Minervaskolanin tilassa on esillä kopio alkuperäisteoksesta.

Lasimaalaus 1944.

Lasimaalaus.

Strömbergin tehtaan seinämaalaukset (1945)

Tove teki Strömbergin Pitäjämäen sähkötehtaan henkilökunnan ruokasaliin kaksi seinämaalausta vuonna 1945. Ensimmäisessä työssä on kaunis maisema henkilökunnan piristämiseksi. Johtajat eivät kuitenkaan pitäneet tästä työstä. Toisessa työssä on aiheena sähkö.

Strömbergin tehtaan seinämaalaus 1945.

Yksityiskohta Strömbergin tehtaan seinämaalauksesta 1945.

Strömbergin tehtaan seinämaalaus 1945.

Helsingin kaupungintalon freskot (1947)

Tovelta tilattiin aluksi pieni teos, mutta kunnianhimoinen Tove laajensi suunnitelmia. Hän teki kaksi teosta: Juhlat kaupungissa ja Juhlat maalla. Apulaisena toimi freskotekniikan hallinnut Niilo Suihko. Niilo Suihko oli opiskellut freskotekniikkaa Italiassa. Niilolle ja Tovelle tuli riitaa malleista ja materiaaleista, joten toisen freskon Tove teki yksin. Tove tallensi freskoihin itsensä, Muumipeikon, silloisen rakastettuna Vivican Bandlerin sekä kaksi ystäväänsä Camillo von Walzelin ja Unto Virtasen. Freskot tehtiin Helsingin kaupungintalon ravintolaan, Kaupunginkellariin, josta ne remontissa siirrettiin Helsingin ruotsinkielisen työväenopiston aulaan.

Juhlat kaupungissa 1947.

Juhlat maalla 1947.
Tove Jansson ahertaa freskojen parissa 1947.
Tove Jansson ja Niilo Suihko freskojen parissa 1947.
Tove ja freskot 1947.

Kotkan lastentarhan seinämaalaukset (1949)

Tove teki vuonna 1949 Kotkaan yksityiseen lastentarhaan kaksi satupanoraamaa. Nykyisin tiloissa toimii Kotkan lastenkulttuurikeskus.

Kotkan lastentarhan seinämaalaus 1949.

Kotkan lastentarhan seinämaalaus 1949.
Tove Jansson töissä 1949.

Kotkan ammattikoulun seinämaalaus (1952)

Tove teki vuonna 1952 Kotkan ammattikoulun (nykyiseen Etelä-Kymeenlaakson ammattiopiston) ruokalaan seinämaalauksen.

Kotkan ammattikoulun seinämaalaus 1952.

Haminan Seurahuoneen seinämaalaukset (1952)

Tove teki kaksi seinämaalausta, joista toinen kertoo historiallisesta Haminasta ja toinen, Tarina merenpohjasta, mielikuvitus-Haminasta.

Haminan seurahuoneen seinämaalaus 1952.

Haminan seurahuoneen seinämaalaus 1952.

Karjaan yhteiskoulun maalaus (1953)

Tove teki Karjaan ruotsalaiseen yhteiskouluun seinämaalauksen, joka kuvaa lapsia ja eläimiä mielikuvitusmaisemassa.


Domus Academican seinämaalaukset (1953)

Tove teki Domus Academican opiskelija-asuntolaan seinämaalaukset.

Domus Academican seinämaalaus 1953.
Domus Academican seinämaalaus Trubaduuri 1953.

Pohjoismaiden Yhdyspankin maalaus (1954)

Tove teki Pohjoismaiden Yhdyspankin (sittemmin Nordea-pankin) Helsingin-konttorin henkilökunnan ruokasaliin maalauksen.


Teuvan kirkon alttaritaulu (1954)

Tove teki ainokaisen alttarimaalauksen Teuvan kirkkoon. Teoksen nimi on Kymmenen neitsyttä, jonka aihe on tarinassa tyhmistä ja viisaista neitsyistä.

Teuvan kirkon alttaritaulu 1954.

Auroran lastensairaalan seinämaalaukset (1956)

Tove teki vuosina 1955–1957 Auroran lastensairaalaan seinämaalaukset, joissa ovat mukana myös muumit.

Auroran lastensairaalan seinämaalausta.

Tove maalaa Auroran lastensairaalan seinämaalauksia

Porin Taikurin hattu -lastentarhan seinämaalaukset (1984)

Viimeisen monumentaaliteoksensa Tove Jansson teki vuonna 1984 Porin Taikurin hattu -lastentarhaan kolme seinämaalausta, joissa muumit seikkailevat.

Porin Taikurin hattu -lastentarhan seinämaalaus 1984.
Porin Taikurin hattu -lastentarhan seinämaalauksen luonnos 1984.

Seinämaalauksessa on kolme osaa: kesä, syksy ja kevät.

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Tove Janssonin 1930-luvun maalauksia

Taidehistorioitsija Tuula Karjalainen kuvailee tuoreessa Tove Jansson -elämäkerrassaan Toven 1930-luvun maalauksia hyvin kiinnostaviksi: "Teoksille on tyypillistä mystinen ja sadunomainen tunnelma, oudon jännittävät värit ja usein vahvat valöörien kontrastit. Teosten nimet alleviivaavat pyrkimystä ei-todelliseen - -." Karjalaisen mielestä teokset lähentelevät surrealismia, ja niissä näkyy pyrkimys kertoa tarinaa, "-- joka kuljettaa katsojansa arkipäivän tunnelmien yli jonnekin, joskus satuun ja joskus omaan sisimpään." Oletko samaa mieltä? Tässäpä muutamia Toven 1930-luvun maalauksia ihailtavaksi!

Maalaus 1930-luvulta.

Opiskeluaikoina Tukholmassa tehty maalaus 1930-luvun alusta.

Maalaus Talviyön sudet 1930-luvulta.

Maalaus Mystinen maisema 1930-luvulta.

Maalaus vuodelta 1932.

Maalaus Puunjuurissa nukkuvat 1930-luvulta.

Maalaus Talo 1930-luvulta.

Maalaus Erakko vuodelta 1935.

Maalaus Satu vuodelta 1934.

Maalaus Vieras kaupunki vuodelta 1935.

Maalaus Paratiisi vuodelta 1940.

Maalaus 1930-luvulta.

Maalaus Ikkunan äärellä istuva tyttö vuodelta 1932.

Maalaus vuodelta 1934.

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Tove Janssonin kuvituksia Litteratur Konst Teater -lehteen

Tove Janssonin kuvitukset  ruotsinkieliseen kulttuurilehteen Litteratur Konst Teater ilmestyivät vuoden 1946 numerossa 4.










Sara och Pelle och Neckens bläckfiskar (1933)

Tove Janssonin ensimmäisen kirjan nimi oli Sara och Pelle och Neckens bläckfiskar. Tove kirjoitti ja kuvitti kirjasensa jo 1920-luvulla, mutta teos julkaistiin vasta vuonna 1933. Tove julkaisi kirjan salanimellä Vera Haij, joka oli Toven tukholmalaisen opiskelutoverin nimi. Kirja on suomennettu kahdesti. Ensimmäisen suomennoksen nimi on Pipu ja Kalle ja Ahdin mustekalat. Uudemman suomennoksen on tehnyt Muumi-tutkija Sirke Happonen nimellä Seikkailu merenpohjassa.

Kuvakirja kertoo nimensä mukaisesti Sarasta ja Pellestä (uudemmassa suomennoksessa Maikki ja Mauno), jotka päätyvät merenpohjaan ja tutustuvat Näkin mustekaloihin. Kirja on runomuotoinen, tarinaltaan hupsu, pituudeltaan lyhyt ja kuvitukseltaan sievän vanhanaikainen.

Tästä alkoi Tove Janssonin loistokas ura lastenkirjailijana.