sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Hyvää uutta vuotta Muumi-faneille!

Tove Jansson uusivuosiaiheinen postikortti.

Pian päättyy Tove Janssonin juhlavuosi 2014. Juhlavuosi on ollut näkyvästi esillä mediassa. Millaisia ajatuksia vuosi on herättänyt? Oletko rakastunut Toveen ja muumeihin entistä enemmän, saanut uutta tietoa tai kenties yliannostuksen? Onneksi muumit ovat ajattomia, ja niiden kanssa kuluu mukavasti aika juhlavuoden jälkeenkin. Onnellista uutta vuotta kaikille Muumi-faneille!
-Muumittaja-

Tove Janssonin Hitler-pilapiirrokset

Tove Jansson sai ensituntumansa natseihin matkustaessaan Saksassa vuonna 1934. Hän kuvaa synkkinä liehuvia hakaristilippuja matkalta peräisin olevassa piirroksessaan. Tove kirjoitti 1.6.1934 kirjeessään: "En kirjoita paljon politiikasta, se on viisainta. Voin kuitenkin mainita aivan viattomasti, että oikeassa ympäristössä juhlittu ja rakastettu "der Führer" näyttäytyy yhä selvemmässä valossa."

Toisen maailmansodan aikana Toven pilapiirroksia Hitleristä julkaistiin monissa lehdissä, eritoten päätyönantaja Garmissa. Näissä piirroksissa Tove pilkkaa Hitleriä hyvin avoimesti.

Hitlerin palvontaa Tove kritisoi tyypilliseen tapaansa lasten maailman kautta. Nuket eivät sanoo enää "mamma" vaan "heil Hitler".

Hitler-nukke vuonna 1938 Garm-lehdessä.

Hitler-nukke vuonna 1941 Folket i bild -lehdessä.


1930-luvulla natsi-Saksa alkoi laajentaa alueitaan. Vuonna 1938 Münchenissa Euroopan suuret maat sopivat, että Hitler saa Tshekkoslovakian sudettialueet. Näin maiden johtajat, Ison-Britannian pääministeri Chamberlain etunenässä, uskoivat säilyttävänsä rauhan Euroopassa. Seuraavana vuonna Hitler valloitti loputkin Tshekkoslovakiasta ja aloitti toisen maailmansodan hyökkäämällä Puolaan ja valloitti tulevina vuosina suurimman osan Euroopan maista. Tätä ahneutta kritisoi Tove pilapiirroksessaan, jossa lapsi-Aatulle tarjotaan maiden nimiä kantavia kakkupalasia, mutta Aatulle ei riitä, vaan hän haluaa lisää kakkua.

Garm  1938 nro 10.

1930-luvun lopulla Eurooppa pidätti hengitystään: alkaako sota vai ei? Tähän ajatukseen perustuu Tove pilapiirros, joka kantaa nimeä "Vakavaa leikkiä".

Garm 1938.

Syksyllä 1944 alkoi Lapin-sota. Jatkosodan päätteeksi Neuvostoliiton kanssa solmittu rauhansopimus edellytti, että Suomen tuli ajaa entisen liittolaisensa Saksan sotilaat pois maasta. Saksalaiset polttivat Lapin perääntyessään Norjaan. Hitler "besorgaa" Lappia Toven pilapiirroksessa.

Garm 1944 nro 9.

Vuonna 1944 Saksan tilanne alkoi näyttää huonolta. Liittoutuneet ympäröivät Saksan: Neuvostoliitto hyökkäsi idästä, britit ja amerikkalaiset lännestä Normandian maihinnousun tehtyään. Tove tulkitsee näin: hakaristi uppoaa mereen, natsi-Saksa käy kuolonkorinoitaan.

Garm 1944 nro 10.

Toinen maailmansota lähestyy loppuaan: liittoutuneet pommittavat Saksaa, ja Hitler on piilossa bunkkerissaan. Tässä Toven tulkinta tilanteesta.

Garm 1945 nro 4.

Natsiaiheet eivät päättyneet toisen maailmansodan päättymiseen. Sodan jälkeen käytiin vielä jälkilöylyt sotarikollisten tuomitsemiseksi. Seuraavassa kuvassa Pohjola häätää natsit. Liittyneeköhän tämä kuva Norjan tilanteeseen?

Garm 1946 nro 1.

Entiset natsit muuttuvat enkeleiksi, kun astuvat koneeseen. Terävää analyysia tämäkin kuva!

Garm 1940-luvulla.

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Tove Janssonin joulukortteja

Tove Jansson teki uraa myös kortintekijänä. Hänen ensimmäinen joulukorttinsa julkaistiin 1936. Sittemmin hän teki yksittäisiä joulukortteja sekä joulukorttisarjan vuonna 1942. Joulukorttien tekoa Tove kommentoi näin: "Lopulta minulla vilisi tonttuja ja enkeleitä silmissä ihan kuin houretilassa." Tässä on 22 Tove Janssonin joulukorttia.






















sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Mukavaa joulun odotusta Muumi-faneille!

Tove Janssonin Stalin-pilapiirrokset

Talvisota alkoi 75 vuotta sitten, ja Suomi joutui mukaan toiseen maailmansotaan. Pilapiirtäjä Tove Jansson kritisoi töissään sotaa ja aseita. Sodan johtohahmot Tove esitti humoristisessa sävyssä ja kommentoikin myöhemmin: "Hauskinta oli panna halvalla Hitleriä ja Stalinia." Tässä Toven Stalin-karikatyyrit sekä lopuksi muutama muu sotakuva.

Toven oikean puolinen piirros sensuroitiin.
Stalin vaihtui puna-armeijan sotilaaseen.

Stalin ja Greta Garbo Garmissa 1942.

Stalin Vår tid -lehdessä vuonna 1943.
Snork-hahmokin mulkoilee diktaattoria.


Sekalaisia kuvia puna-armeijan sotilaista vuosilta 1941 ja 1943.





Norjan miehitys 1940.
Mussolini 1940.


keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Tove Janssonin äiti Signe Hammarsten-Jansson

Signe piirtää Tukholmassa 1900-luvun alussa.

Tove Janssonin äiti oli kuvataiteilija Signe Hammarsten-Jansson (1882-1970).

Signe ampuu ja ratsastaa.

Signe Hammarsten-Jansson syntyi ruotsalaiseen pappissukuun. Signen isä oli hovisaarnaaja Fredrik Hammarsten ja äiti Elin Hammarsten (o.s. Emanuelsson). Perheessä oli kuusi lasta. Signen sisaruksista kolme oli opettajia, yksi insinööri ja yksi lääkäri. Signe oli perheen ainoa taiteilija, mutta opiskelipa hänkin itsellensä piirustuksenopettajan ammatin.

Ruotsin partiotyttöliikkeen perustajat. Signe keskellä.

Signe oli nuorena hurjapää. Hän oli taitava ampuja ja rohkea ratsastaja ja esiintyi sirkuksessakin vakituisen ratsastajattaren loukattua jalkansa. Kahden opiskelijakaverinsa kanssa Signe perusti Ruotsin partiotyttöliikkeen. Kolmikko tunnettiin nimillä Ham, Sam ja Jafet (nimet Raamatusta Nooan poikien mukaan). Tästä lähtien Signe tunnettiin Hamina, ja Ham oli myös hänen taiteilijanimensä.

Signen omakuva 1910.

Signe tapasi tulevan miehensä, suomalaisen kuvanveistäjän Viktor Janssonin, Pariisin-matkallaan. Vuonna 1914 Signe muutti miehensä perässä Suomeen ja vietti siellä loppuelämänsä. Suomen kieltä Signe tosin ei koskaan oppinut kunnolla.

Signen karikatyyreja aviomiehestään Viktor Janssonista.

Kuvanveistäjäaviomiehen tulot eivät olleet selviö, ja Ham olikin perheen elättäjä. Ham teki todella mittavan uran kuvataiteilijana ja graafikkona. Hän teki kirjankansia, novellien ja romaanien kuvituksia, pilapiirroksia, karikatyyrejä, arvopapereita, vesileimoja, postimerkkejä, ex libriksia ja adresseja. Signe jäi eläkkeelle 80-vuotiaana mutta piirsi vielä senkin jälkeen.



Signen piirros vauva-Tovesta sekä itsestään Toven kanssa.


Signe on Muumimamman esikuva, ja hänellä ja Tovella oli erittäin lämpimät ja läheiset välit. Signeä on kuvailtu persoonallisuudeksi, jossa yhdistyvät älykkyys, korkea moraali, taito kuunnella kanssaihmisiä ja taito vaieta, kun oli tarpeen. Toven veli Per Olov on kertonut näin: ”Äitini Ham opetti minut suunnistamaan tuulen, pilvien, muurahaiskekojen ja puiden rungoissa kasvavan sammalen avulla, hiihti usein perässäni, antoi anteeksi kaikki tuhmuuteni ja säiteili rauhallista, luottamusta herättävää muumimammamaista lämpöä."

Signen tekemä kaarnalaiva Per Olov Janssonin kädessä.

Tove Janssonin isä Viktor Jansson

Viktor Jansson vuonna 1914.

Tove Janssonin isä oli kuvanveistäjä Viktor Jansson (1886-1958).

Viktor Jansson ateljeessaan 1910-luvulla.

Viktor Jansson tuli porvarillisesta suvusta, jossa ei aiemmin ollut taiteilijoita. Viktorin isä oli lyhyttavarakauppias Julius Viktor ja äiti Hanna Jansson (o.s. Karlsson). Viktor oli perheen esikoinen ja vietti ensimmäiset viikkonsa keskoskaapissa. Kaksoissisar kuoli viiden kuukauden ikäisenä. Viktorilla oli kaksi pikkuveljeä, joista ensimmäinen oli nimeltään Julius ja toinen menehtyi vauvaiässä. Viktorin isä taasen kuoli 29-vuotiaana, minkä jälkeen Viktorin äiti jatkoi miehensä liikettä. Viktorin veli kirjoitti ylioppilaaksi, mutta Viktor ei päässyt ylioppilaaksi vaan menestyi heikosti koulussa.

Viktor Jansson äitinsä kanssa.
Viktor Jansson ryhtyi taiteilijaksi. Hän opiskeli Ateneumissa kuvanveistäjäksi. Vuonna 1908 Viktor lähti Pariisiin opiskelemaan. Siellä hän tapasi tulevan puolisonsa, ruotsalaistaiteilija Signe Hammarstenin. Pari meni naimisiin, muutti Suomeen ja sai kolme lasta.

Viktor Jansson kaverinsa Alvar Cawenin kanssa Pariisissa 1908-1909.

Vuonna 1918 syttyi Suomen sisällissota. Viktor taisteli vapaaehtoisena valkoisten puolella tammikuusta kesäkuuhun, jolloin hänet kotiutettiin. Viktorin kerrotaan olleen sodassa jopa yltiömäisen rohkea. Kerran hän juoksi luotien ohi viuhuessa pellon poikki hakemaan lisää panoksia. Sota jätti Viktoriin lähtemättömän jäljen. Signe-vaimon mielestä sota pilasi hänen miehensä. Sodan jälkeen puhjenneet kieliriidat katkeroittivat Viktorin mieltä vielä entisestään. Sodan jälkeen Viktor ei nauranut juuri koskaan ja oli synkkämielinen ja pessimistinen. 

Viktor Jansson musisoi.

Viktor Jansson oli melkoinen persoona. Hän rakasti myrskyjä, ukkosta ja pieniä katastrofeja. Silloin hänestä kuoriutui esiin iloinen ja hauska mies. Viktor oli vanhan ajan boheemi taiteilija, joka soitti haitaria ja balalaikaa ja järjesti kotona hilpeitä hippoja. Per Olov on kertonut näin: ”Isäni Faffan ei ollut minulle kuvanveistäjä vaan se, joka löysi parhaat sienipaikat, tiesi kaikki kurssit, joiden mukaan suunnistaa ahvenkareille, veti pitkääsiimaa ja kiskoi vedestä haukia, osasi nylkeä ankeriaan, oli paras kaveri kaikkien luotsiasemien luotsien kanssa ja, mikä parasta, rakasti rajuilmoja.” Muumipappa on perinyt Viktor Janssonilta rakkauden merta, ystäviä, myrskyä ja viskiä kohtaan.

Viktor Jansson Taiteilijaseuran juhlissa.

Viktor Jansson tunnettiin tutummin Faffan-nimellä. Tämän lempinimensä Viktor Jansson sai jo kouluaikoina. Hän näytti liikunnanopettajan mielestä vanhalta ukolta hyppiessään kömpelösti trampoliinilla, ja niin koulukaverit alkoivat kutsua Viktoria Faffaniksi ('vaari, ukko').

Viktor Janssonin teos Tytön pää esittää Tovea.

Monet Viktor Janssonin veistokset ovat klassisia naisfiguureja. Kuuluisimpia patsaita ovat muun muassa Tampereen vapaudenpatsas ja Helsingin Convolvulus.