sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Tove Janssonin aikuistenromaanit

Tove Jansson oli lahjakas ja monipuolinen kirjailija, joka ei kirjoittanut pelkästään Muumi-kirjoja vaan teki myös laajan tuotannon aikuistenproosan saralla. Tove julkaisi neljä aikuistenromaania, joista kerrotaan tarkemmin nyt.



Kesäkirja (Sommarboken, 1972, suom. Kristiina Kivivuori, 1973)

Kesäkirja on viehättävä kuvaus kesästä, jonka pikku Sophia viettää isänsä ja isoäitinsä kanssa saarella. Lisätietoa tästä kirjasta täällä.



Aurinkokaupunki (Solstaden, 1974, suom. Kristiina Kivivuori, 1975)

Tove ja Tooti kävivät matkoillaan kerran St. Petersburgin floridalaisessa merenrantakaupungissa, jossa asusti lähinnä vanhuksia, jotka tulivat näihin "Sun Cities" -nimellä mainostettuihin paikkoihin viettämään vanhuutensa viime päivät. Tästä sai Tove idean kirjaansa, joka käsittelee  Butler Arms -nimistä vanhankotia, samannimistä, jossa Tove ja Tooti matkallaan yöpyivät. Tove alkoi kirjoittaa tarinaa aurinkokaupungista jo paikan päällä. Tarina alkoi ensin novellina mutta paisui pian romaaniksi. Toven tarkka ihmistuntemus tulee erinomaisesti esille tässä kirjassa, jossa hän kertoo vanhusten suhteista hiljaisessa lepokaupungissa.



Kunniallinen petkuttaja (Den ärliga bedragaren, 1982, suom. Kyllikki Härkäpää, 1983)

Kunniallinen petkuttaja on ehdottomasti lempikirjani Toven myöhemmästä tuotannosta! Kirja on kiehtova tarina kahdesta naisesta saaristolaiskylässä. Katri Kling on vahva nainen, joka muuttaa yksin asuvan taiteilija Anna Aemelinin taloon asumaan ja valtaa pikku hiljaa talon itselleen. Anna on heikkoluonteinen, kaikkien huijattavissa.



Stenåkern (1984)

Stenåkern (Kivipelto) kertoo eläkkeelle jääneestä toimittajasta Jonaksesta. 108-sivuinen teos ei koskaan ilmestynyt suomeksi itsenäisenä teoksena, mutta se on suomennettu ja liitetty osaksi Kevyt kantamus -novellikokoelmaa.

lauantai 15. syyskuuta 2012

Shlyapa Volshebnika (1980-83)

Neuvostoliitossa valmistettiin kaksi Muumi-aiheista lyhytelokuvasarjaa, ja toinen niistä on Shlyapa Volshebnika (1980-83). Neuvostoliitossa valmistettu ja Sverdlovsktelefilmin tuottama Shlyapa Volshebnika pohjautuu Tove Janssonin Taikurin hattu -kirjaan. Sarjassa on kolme jakso: Vse delo v shlyape, Leto v Mumi-dole, V Mumi-dol prihodit osen.

Tämän elokuvasarjan Muumi-hahmot ovat hyvin omaperäisiä. Vain harva hahmoista muistuttaa Janssonin alkuperäisiä hahmoja. Hemuli näyttää Tolstoilta, Muumipapalla on pulisongit, ja Muumimamma on kapeauumainen hottiskotirouva.

Tunnistaisitko näitä muumihahmoiksi?
Sarjassa soi iloinen musiikki, ja tunnelma on kieltämättä suloinen.Tässä versiossa muumit ovat lähinnä iloisia lapsia, ja muumien filosofinen luonne jääkin hieman tämän piirteen vuoksi varjoon.

Kaikki sarjan jaksot on laitettu YouTubeen, ja ne on helppo katsoa tämän soittolistan avulla. :) Voit myös katsella kuvia ensimmäisestätoisesta ja kolmannesta jaksosta.


Mumi-troll (1978)

Neuvostoliitossa tehtiin paljon korkeatasoista animaatiota, ja muumitkin pääsivät mukaan peräti kahteen lyhytelokuvasarjaan. Tässä esittelen niistä ensimmäisen eli Mumi-troll -sarjan vuodelta 1978.

Neuvostoliitossa valmistettu ja Soyuztelefilmin tuottama Mumi-troll pohjautuu Tove Janssonin Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjaan. Jaksoissa vallitsee vangitseva tunnelma, synkkä ja maaginen. Sarja on viehättävää nukkeanimaatiota. Muumihahmot ovat suht normaalin näköisiä, tosin jotkut heistä ovat vahvasti tyyliteltyjä, ja joitakin erikoisuuksia esiintyy, esimerkiksi Muumimammalla on myssy päässään.

Mumi-troll -sarjassa on kolme jaksoa: Mumi-troll i drugie, Mumi-troll i kometa, Mumi-troll i kometa: Put domoy.


Mumi-troll i drugie

Katso koko jakso netistä tai katsele kuvia jaksosta.



Mumi-troll i kometa

Katso koko jakso netistä tai katsele kuvia jaksosta.



Mumi-troll i kometa: Put domoy

Katso koko jakso netistä!



HOX!

Neukku-Muumeista on kirjoitettu suomeksi myös blogeissa Flakpanzereita ja dinosauruksia ja Eläköön kuvat!


Muumi-linkkejä

Netti on pullollaan Muumi-sivuja. Tässä blogitekstissä esittelen joitakin omia suosikkejani. Jos Sinulla on Muumi-sivut tai Muumi-blogi, ehdota ihmeessä linkkiä minulle! :)


Parhaat Muumi- ja Tove-sivustot

Tove
Moomin Characters -yhtiön virallinen Tove Jansson -sivusto on täynnä tietoa Tovesta. Tekstiä ei ole paljon mutta kuvia sitäkin runsaammin. Sivun ulkoasu on hieno.

Tove-Jansson.ru
Oma suursuosikkini on tämä venäjänkielinen Muumi-sivusto, jossa on ehkä netin paras kuvavalikoima Muumi-kirjoista, kaikki Muumi-kirjat venäjäksi. Kaikki teksti on venäjäksi, mutta kuva-anti on niin valtaisa, että venäjää taitamatonkin sivuilla viihtyy.

Muumilaakson tarinoita
Yle on arkistoinut sivuilleen Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksolistan jaksoesittelyineen. Ihana sivu, täynnä nostalgiaa! Hieno teko Yleltä. :)

Муми-тролль и его друзья
Toinen venäjänkielinen sivu, joka ei tosin ole yhtä hyvä kuin aiemmin mainittu mutta myös tutustumisen arvoinen. Plussana joidenkin Muumi-laulujen venäjänkieliset sanat!

Les Moomins
Loistava ranskankielinen sivusto, jossa on erinomainen Muumi-tv-sarjoja käsittelevä osio.

Zépé's Virtuelles Muminforschungszentrum
Laaja saksankielinen sivusto, jossa on valtava kuvamateriaali.


Muita Muumi-sivuja

Moomin Characters
Moomin Characters -yhtiön virallinen sivu on yllättävän huono, sillä se keskittyy lähinnä muumien kaupalliseen puoleen.

The Moomin Trove
Muumi-keräilijän aarrearkku, josta löytyy kuvia mm. Muumi-kirjojen kansista.

Moomins
Tietoa Muumeista englanniksi. Jaksolistoja Muumi-aiheisista tv-sarjoista.

Muumi-testi
Voit testata, kuka muumihahmo olisit!


Muumi-blogeja

All Things Moomin
Virallinen Muumi-blogi.

Draamaa leluhuoneessa
Tässä mainiossa ja luovassa blogissa seikkailevat myös muumit ahkerasti. Suosittelen! Tämä on silkkaa parhautta!

Moomin Mania
20-vuotias Adele Englannista fanittaa muumeja ja vierailee blogissaan mm. Naantalin Muumimaailmassa! Tässä blogissa on oikean fanituksen meininkiä! ;)

MuumiMania
Blogi muumimukeista.

Muuminukketalo
Hauskoja kuvia muumeista.


Ja vielä loppuun omat Muumi-sivuni!

Tässä ovat siis minun eli Muumittajan Muumi-materialit netissä:

Moomin Lyrics Database
Muumi-laulujen sanoituksia, ruotsiksi ja suomeksi.

Muumi-lauluja
Laaja valikoima Muumi-lauluja YouTubessa.

Muumi-kuvia
Kaikki skannaamani Muumi-kuvat Picasa-kuvagalleriassa.

Tove Janssonin ensimmäinen Muumi-sarjakuva

Tove Janssonin ensimmäinen Muumi-sarjakuva ilmestyi Ny Tid -lehdessä kerran viikossa 3.10.1947–2.4.1948. Sarjakuva oli nimeltään Mumintrollet och jordens undergång, ja se pohjautuu Tove Janssonin Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjaan.


Sarjakuvassa puheenvuorot on sijoitettu kuvien alle, mikä oli tuohon aikaan vielä tyypillistä sarjakuvissa. Tarinankerronta ei ole vielä yhtä kehittynyttä kuin myöhemmän Muumi-sarjakuvan aikaan.


Lukijat pitivät sarjakuvaa liian porvarillisena, joten sarjakuva loppui lyhyeen. Töksähtävä loppu on hyvin erikoinen, epämuumimainen ja siten luultavasti ironisoi lukijapalautetta: ”- -  helminauha - - teki silmänräpäyksessä muumiperheestä miljönääriperheen!!!”


Sarjakuva on julkaistu suomeksi Juhani Tolvasen suomentamana vuonna 2007 nimellä Maailmanloppu tulee! (Jorden går under!).

Söpö yksityiskohta: kometkatten!

Tove Janssonin sarjakuvat ennen Muumi-sarjakuvia

Toven ensimmäinen sarjakuva oli Prickinas och Fabians äventyr (Prickinan ja Fabianin seikkailu), joka ilmestyi lastenlehti Lukentuksessa 30.8.–16.11.1929. Tarina kertoo kahdesta rakastuneesta toukasta. Tove Jansson on myöhemmin sanonut pitävänsä tätä toukkatarinaa ensimmäisenä oikeana teoksenaan. Hän sai sarjakuvasta palkkiokseen sata markkaa sivulta. Tarinassa toukat saavat toukkalapsia, mistä Toven närkästynyt biologianopettaja oli todennut, ettei se ole mahdollista.



Seuraava sarjakuva oli nimeltään Fotbollen som flög till himlen (Jalkapallo joka lensi taivaaseen), ja se julkaistiin Mannerheimin lastensuojeluliiton julkaisussa Vårdbroddissa vuonna 1930.


Palle och Göran gå till sjöss (Palle ja Göran lähtevät merille) julkaistiin 14.11.1933 Allas Krönika -lehdessä.

perjantai 14. syyskuuta 2012

Mumindalen (1973)

Tove ja Lars Jansson käsikirjoittivat SVT:lle tv-sarjan Mumindalen, joka esitettiin Ruotsissa vuonna 1973. Tv-sarjan ohjasi Pi Lind ja tuotti Ulla Berglund. Tv-sarja tunnetaan lähteestä riippuen myös seuraavilla nimillä: Jul i Mumindalen, I Mumindalen, Mumindalen, Julkalendern Trollvinter, Julkalendern Mumindalen.

Tove hahmojen keskellä.

Tove ja sarjan hahmoja.

Jaksot

Tässä joulukalenterisarjassa on 24 10-minuuttista jaksoa: Det ensamma mumintrollet, Det förtrollade badhuset, Lilla My åker kana, Den stora kölden, Isfrun kommer, Den stora brasan, Möte med en förfader, Knytt och hemuler, Vad ska vi göra med hemulen?, Snöstorm, På väg tillsammans, Den första våren, Muminmamman.Förfäder och sonsöner, Vårvisan, Förfadern försvinner, Sommar i mumindalen, På en obebodd ö, Åska, En vacker dam flyter iland, Det osynliga barnet, Att våga bli arg, Det farliga kommer, Julafton.

Sarjan ensimmäiset 13 jaksoa pohjautuvat Taikatalvi-kirjaan. Muutama jakso pohjautuu Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia -novellikokoelman novelleihin ja pari jaksoa myös Taikurin hattuun.

Kaikki tv-sarjan jaksot on laitettu YouTubeen, ja ne voi katsoa kätevästi tämän soittolistan avulla.

Tove ja Tuu-tikki.

Tove ja Muumipeikon pää.


Laulut

Joulukalenteriin tehtiin viisi aivan uutta laulua. Tove sanoitti lauluista yhden: Knyttenas julsång. Lars sanoitti neljä laulua: Mys äppelvisa,  Lilla Mys egen visa efter ett åskväder,  Lilla Mys sång till vattentunnan, Har du gjort en present?

Lisäksi tv-sarjassa käytettiin kuutta Erna Tauron säveltämää Taikatalvi-kirjan runoa: Har du mig här igen, Tootickis vintervisa, Mumintrollets arga sommarsång, Sorgesång om den döda ekorren, Svart natt, Tootickis vårsång.

Uudet laulut julkaistiin paria laulua lukuunottamatta Mumin-visor till julkalendern Trollvinter -nuottivihkossa 1973.

Crew ja cast koossa.

Näyttelijät

Tv-sarja on toteutettu hassusti: hahmoille on erikseen miimikkonäyttelijät ja ääninäyttelijät. Sarjan Wikipedia-sivulla on esitelty kätevässä taulukossa kunkin hahmon molemmat näyttelijät. Kaikki näyttelijät ovat ruotsalaisia.

Sarjan hahmot studiossa.

Suomenkielinen versio

Joulukalenteri esitettiin Suomen televisiossa joulukuussa 1994 YLE:n kanavalla. Tv-sarja dubattiin suomeksi. Kertojana toimii Pertti Weckström, Muumipeikon äänenä Tom Pöysti, Muumimammana Aino Lehtimäki, Muumipappana Tauno Lehtihalmes, Niiskuneitinä Titta Jokinen, Nuuskamuikkusena Heikki Määttänen, Tuutikkina Maija-Liisa Peuhu, Pikku-Myynä Leena Uotila ja Hemulina Seppo Kolehmainen. Sarjassa esiintyy myös monia muitakin hahmoja.

Minulla on kotona vanha vhs-kasetti, jolle sarjan 24. jakso eli jouluaattojakso on nauhoitettu. Olen laittanut tuon jakson myös YouTubeen:


Mumintrollet (1969)

Tove ja Lars Jansson käsikirjoittivat SVT:lle tv-sarjan Mumintrollet, jonka Vivica Bandler ohjasi yhdessä Ulla Berglundin kanssa. Tv-sarja esitettiin ensi kerran 1969.

Sarjassa kuningas tulee vierailulle Muumilaaksoon ja hämmästelee muumien elintapoja ja elämänfilosofiaa. Muumit valmistelevat samalla myös näytelmää. Muumi-hahmoista mukana ovat Muumipappa, Muumimamma, Muumipeikko, Pikku Myy, Vilijonkka, Miska sekä Hosuli. Kaksi uutta hahmoa ovat kuningas sekä tämän hovirouva Karlson.

Vivica, Lasse ja Tove muumiperheen kanssa.

Jaksot

Tv-sarja koostuu 13 25-minuuttisesta jaksosta: Den lyckliga dalen, Av med näsan, Fjärilar och hovningar, Guld och sammet, Menuett och spaghetti, Rubiner och byxknappar, Parad och trolleri, Kungen kommer!, Kungen blir osynlig, Kungen flyger, Troll och teater, Rampfeber, Generalrepetition.

YouTubeen on ladattu kaikki sarjan jaksot, ja ne voi katsoa tämän soittolistan avulla. :)


Musiikki

Sarjassa kuullaan paljon musiikkia. Erna Tauro sävelsi tv-sarjaan seitsemän aivan uutta laulua: Si och så visan, Kärlekens rosor, Varje kryp, Det är ganska skönt, Lag och rätt, Tango, Rådd-djurets visa. Tove ja Lars Jansson sanoittivat kaikki uudet laulut yhdessä. Lisäksi Erna Tauro sävelsi muutamia instrumentaalisia kipaleita. Seitsemän uutta laulua sekä kaksi instrumentaalisävellystä julkaistiin Mumintrollen. Nio nya sånger -nuottivihkossa 1969.

Sarjassa kuultiin myös neljä Tove Janssonin sanoittamaa ja Troll i kulisserna -näytelmässä tutuksi käynyttä Muumi-laulua: Misans klagolåt, Lilla Mys visa, Mumintrollets visa, Slutsång.

Kaikki tv-sarjan laulut levytettiin Mumintrollen-nimiselle kuunnelmalevylle.


Kuvia

Lars ja Tove tekivät sarjan pohjalta myös hurmaavan Mumintrollen-kirjasen, jossa on kuvia sarjasta. :)

Muumiperhe.

Näyttelijät

Nils Brandt - Muumipappa
Birgitta Ulfsson - Muumimamma
Lasse Pöysti - Muumipeikko
Gunvor Sandqvist - Miska
Gustav Wiklund - Hosuli
Elina Salo - Pikku Myy
Lisa Bergström - Vilijonkka
Gösta Ekman - Kungen
Marianne Stjernqvist – Karlson


Kaikki muut näyttelijät paitsi kuningasta esittänyt Gösta Ekman ja Karlson alias Marianne Stjernqvist olivat suomenruotsalaisia ja puhuivat siten muminsvenskaa.

Vas. alh. Lasse Pöysti, Tove Jansson, Vivica Bandler.
Vas. ylh. Birgitta Ulfsson, Nils Brandt.

Moni tv-sarjan näyttelijöistä on ollut aikanaan "virallisia Muumi-näyttelijöitä". Lasse Pöysti esitti Muumipeikkoa jo Tove Janssonin vuoden 1959 Troll i kulisserna -näytelmässä. Birgitta Ulfsson oli myös mukana vuoden 1959 näytelmässä, jolloin hän esitti teatterirotta Emmaa, mutta vuonna 1969 rooli oli vaihtunut Muumimammaksi. Birgitta Ulfsson jatkoi Muumi-uraansa teatterissa vuonna 2002 ohjaamalla Muumit kulisseissa -näytelmän. Lasse Pöysti ja Birgitta Ulfsson olivat naimisissa muumeja tehdessään, ja he ovatkin todellinen muumipariskunta. Heidän poikansa Tom Pöysti on jatkanut perheen perinteitä ja ääninäytellyt Muumipeikon roolin 1990-luvun Muumi-joulukalenterissa.

Kaikkein tunnetuin Muumi-kasvo (tai pikemminkin Muumi-ääni!) tv-sarjan näyttelijöistä on kuitenkin ihana Elina Salo, joka on dubannut Pikku Myyn roolin Muumilaakson tarinoita -sarjan suomenkielisessä versiossa ja on siten Suomen "virallinen" Pikku Myy. Elina Salo on myös levyttänyt Tove Janssonin ja Erna Tauron viehättävän Lilla Mys visanin eli Pikku Myyn laulun peräti kahdesti!

Tässä on alkuperäinen veto vuodelta 1969 ruotsiksi:


Ja tässä vuoden 2002 versio suomeksi:



Muuta

Vuonna 2008 Svenska Teatern teki tv-sarjasta musiikkinäytelmän nimeltä Kungen i Mumindalen:


Muumi-kuvaelmat

Tove Janssonin elämänkumppani, graafikko Tuulikki Pietilä teki 1970-luvun lopulta vuoteen 1990 41 Muumi-aiheista kuvaelmaa. Apuna toimivat myös Pentti Eistola sekä Tove Jansson, joka osallistui kuvaelmien yksityiskohtien tekoon mm. maalaamalla Muumimamman unelmapuutarhan majakan valkoisille seinille. Muumi-kuvaelmat kuuluvat Tampereen taidemuseon Muumilaakson kokoelmiin ja ovat esillä siellä.

Suurin osa Pietilän töistä on kohtauksia Muumi-kirjoista.

Vaarallinen juhannus. 1984-1985.
Vilijonkka.

Muumimamma maalaa keittiön seiniä Muumipappa ja meri -kirjassa.

Vaarallinen matka.

Vaarallinen juhannus.


Mukana on myös hellyttävän suloinen Muumipeikko-figuuri.

Muumipeikko. 1987.

Näkökulmia Tove Janssonin elämään

Jos haluaa tutustua Tove Janssonin elämään, vaihtoehtoja on runsaasti tarjolla.


Tove Jansson: Kuvanveistäjän tytär. Suom. Kristiina Kivivuori. Porvoo: WSOY 1969.
Toven oma muistelmateos on kaunokirjallinen novellikokoelma Kuvanveistäjän tytär, upea teos, jossa Tove kertoilee elämästään ja erityisesti lapsuudestaan. Tämä on jokaisen muuministin must-luettava!


Tordis Ørjasæter: Tove Jansson. Muumilaakson luoja. Suom. Saima-Liisa Laatunen. Porvoo: WSOY, 1987.
Ørjasæterin teos on suunnattu selvästi lapsilukijoille tarinoivalla tyylillään ja keskittymällä Toven lapsuusvaiheisiin. Ørjasæter  teos perustuu kirjailijan Tove Janssonin kanssa käymiin keskusteluihin. Kirjaan päätyneissä tarinoissa näkyy selvästi Toven tarinoinnin taito, sillä Tove on kaivanut muististaan hauskoja tarinoita.


Erik Kruskopf. Kuvataiteilija Tove Jansson. Suom. Eija Kämäräinen. Porvoo: WSOY, 1992.
Kruskopf keskittyy Toven uran kuvataiteelliseen puoleen. Kruskopf ei juuri kerro Toven yksityiselämästä mutta kertaa uran vaiheet mielenkiintoisesti ja kattavasti.


Christina Björk. Tove Jansson - mycket mer än Mumin. Stockholm: Bilda Förlag, 2003.
Tove-elämäkerta ruotsiksi. Paljon mielenkiintoisia kuvia ja monipuolinen kuva Toven tekemisistä.


Toven matkassa: muistoja Tove Janssonista. Toim. Helen Svensson. Suom. Outi Menna. Helsinki: WSOY, 2004.
Toven matkassa on hurmaava muistelmateos, jossa Toven tunteneet ihmiset avaavat uusia näkökulmia taiteilijan elämään. Aivan ihana on esimerkiksi Tuulikki Pietilän teksti.


Boel Westin. Tove Jansson: sanat, kuvat, elämä. Suom. Jaana Nikula. Helsinki: Schildt, 2008.
Boel Westinin elämäkerta on todellinen Tove Jansson -raamattu. Westin on perehtynyt hyvin tarkkaan ja monipuolisesti Toven elämään. Westinillä on ollut käytössään harvinainen yksityisaineisto, jota hän on ensimmäisenä tutkijana päässyt tonkimaan ja joka sisältää mm. Toven kirjeenvaihtoa ja päiväkirjat. Westin pohtii Toven taidetta kiehtovasti ja paljastaa Toven elämän aiemmin salattuja puolia kuten välirikot isän kanssa. Muumit kulkevat koko ajan mukana muumitutkija Westinin kirjassa, minkä takia muumien synty ja kehitys limittyy kiehtovasti Toven elämään. Westinin syvällisiä ja oivaltavia Muumi-kirjojen tulkintoja lukee lumoutuneena. Ainoa miinuspuoli on Westinin Suomen historian heikohko tuntemus, minkä takia Toven elämää ei juurikaan suhteuteta hänen elinaikansa tapahtumiin.


Tuula Karjalainen: Tove Jansson - tee työtä ja rakasta. Helsinki: Tammi, 2013.
Uunituoreessa elämäkerrassa näkyy kirjoittajan, Tuula Karjalaisen, taidehistorioitsijatausta. Teos keskittyy Toven kuvataiteelliseen tuotantoon mutta ei kuitenkaan yllä sen käsittelyssä Erik Kruskopfin tasolle ja antautuu silti välillä turhan tarkkaan Suomen taide-elämän esittelyyn. Muumeja Karjalainen käsittelee ylimalkaisesti omissa luvuissaan erillään Tove muusta elämästä. Parhaiten Toven elämästä on käsitelty sota-aika, jonka Karjalainen saa eloon tekstissään.  Mielenkiintoisinta antia ovat Toven kirjeiden sisällöt, jotka olivat Karjalaisen päälähde ja joita hän käsittelee runsaasti. Kirja tuo myös uutta tietoa Toven yksityiselämästä.


Kirjeitä Tove Janssonilta. Toim. Helen Svensson ja Boel Westin. Suom. Tuula Kojo ja Jaana Nikula. Helsinki: Schildts & Söderströms. 2014.
Tove Jansson oli ahkera kirjeen kirjoittaja. Tove-asiantuntijat Svensson ja Westin ovat koonneet Toven kirjeistä teoksen, jota suosittelisin lähinnä pro-faneille.


Peter Karlsson: Muumimaailma ja todellisuus: Tove Janssonin elämä kuvina. Suom. Sari Kumpulainen. Helsinki: WSOY. 2014.
Satavuotisjuhlavuoden viihdyttävä tietopaketti Tovesta sisältää runsaasti ennen näkemättömiä kuvia sekä muutamia asiavirheitä.


Vielä sananen
Olen lukenut kaiken Tove Janssonista käsiini saamat tekstit, mutta täytyy myöntää, etten vielä ole törmännyt yhteenkään täydelliseen, vaikka Westinin teos on kieltämättä tähän mennessä paras. Milloin tulee kirja, jossa kerrottaisiin tarkemmin Toven aikuisille kirjoittamasta proosasta ja draamasta? Veljien Larsin ja Per Olovin elämästä olisi myös mielenkiintoista lukea. 


(Muokattu 8.11.2015.)

Tove Janssonin ura

 
Pieni Tove Jansson piirtää.

Tove Jansson tiesi pienestä pitäen haluavansa taiteilijaksi. Hän oli lahjakas piirtäjä sekä oiva tarinankertoja. Tove kirjoitti lapsena monia kertomuksia, jotka hän myös kuvitti ja joita hän yritti myydä kustantamoille, mutta vain yksi niistä julkaistiin. Kirja on nimeltään Pipu ja Kalle ja Ahdin mustekalat, ja se julkaistiin vuonna1933 salanimellä Vera Haij.

Ensimmäisiä piirroksiaan ja kuvituksiaan Tove alkoi julkaista lehdissä 1928, ensin lastenlehdissä ja sittemmin aikuistenlehdissä, mm. Garmissa, johon myös hänen äitinsä piirsi. Pitkään Toven pääasiallinen tulonlähde olivat kuvitustyöt. Kuvitusten, pilapiirrosten, kansikuvien, postikorttien ym. piirustusten lisäksi Tove julkaisi myös kirjallisia tuotoksia. Vuosina 1934–1940 hän julkaisi eri yhteyksissä noin tusinan novellia ja pakinaa. Tove aloitti Garm-uransa 1929. Tove avusti Garmia lehden lopettamisvuoteen 1953 asti. Tove ehti Garm-uransa aikana piirtää lehteen 500 pilakuvaa, sata kansikuvaa sekä lukuisia runo- ja kronikkakuvituksia.

Nuori Tove Jansson maalaa.

Tove kirjoittautui äitinsä entiseen opinahjoon, Tukholman taideteolliseen kouluun syksyllä 1930 ja opiskeli siellä kolme vuotta. Tove palasi kesällä 1933 Helsinkiin ja alkoi opiskella syyskuussa Taideyhdistyksen piirustuskoulussa eli Ateneumissa, jossa hänen isänsä aikoinaan opiskeli. Näin Tove seurasi sekä isänsä että äitinsä jalanjälkiä opintojen suhteen. Opinnot Ateneumissa tökkivät, sillä opettajat eivät osanneet innostaa opiskelija-Tovea, joka keskeytti opintonsa välillä kuukausiksi. Tove lopetti opiskelut Ateneumissa 1937.

Tove Jansson Ateneumissa 1930-luvulla.

Tove hankki yhteisen ateljeen muutaman opiskelutoverinsa kanssa 1936 Tähtitorninkadulta, tosin ateljeeonni kesti vain yhden kevään. Tove vuokrasi ateljeen itselleen keväällä 1937 Vänrikki Stoolin kadulta, mutta siitäkin hän luopui jo kesällä. Tovella oli monia muita lyhytaikaisia ateljeekokeiluja sodan aikana, mutta hänen ateljeeongelmansa ratkesivat vasta sodan jälkeen. Vuonna 1944 Tove sai ateljeen Ullanlinnankadulta, jossa hän asui kuolemaansa asti.

1937–1940 on kausi, jolloin Tove kypsyi taiteilijaksi ja löysi oman maalaustaiteellisen linjansa. Ajanjaksoon sisältyi ahkeraa työskentelyä kotimaassa, osallistumista lukuisiin erilaisiin näyttelyihin, muuttamista työhuoneesta toiseen sekä muutamia opintomatkoja. Läpimurtonsa taiteilijana Tove teki ensimmäisinä sotavuosina. Perinteisten taulujen lisäksi Tove teki töitä julkisiin tiloihin, mm. alttaritaulun Teuvan kirkkoon sekä Helsingin Kaupunginkellarin freskot. Tove ehti elämänsä aikana pitää monia näyttelyjä, ja lisäksi hänen töitään oli esillä lukuisissa yhteisnäyttelyissä.

Tove Jansson taidenäyttelyn avajaisissa 1940-luvulla.

Vuonna 1945 Tove julkaisi ensimmäisen Muumi-kirjansa Muumit ja suuri tuhotulva, jota seurasivat 1940-luvulla vielä Muumipeikko ja pyrstötähti sekä Taikurin hattu. 1950-luvulla alkoi ensimmäinen muumibuumi, jolloin Tove julkaisi kolme uutta Muumi-kirjaa: Muumipapan urotyöt, Vaarallinen juhannus, Taikatalvi. Lisäksi Tove alkoi tehdä Moomin-sarjakuvaa, joka lisäsi Muumien suosiota ennestään. Monin tavoin lahjakas Tove koki olevansa ennen kaikkea taidemaalari, mutta myöhemmin uralla Muumit saivat vallan. Esimerkiksi piirtäessään sarjakuvaa vuosina 1954–1959 hänelle ei juuri jäänyt aikaa maalaamiselle. Niinpä sarjakuvan sopimuksen päättyessä 1959 Tove luopui sarjakuvapiirtäjän urastaan, ja sarjakuvaa jatkoi hänen veljensä Lars Jansson, joka oli jo aiemmin autellut sarjakuvan parissa.

Sarjakuvien ja virallisen Muumi-sarjan lisäksi Tove teki paljon muuta muumeihin liittyvää: teatteri- ja tv-sovituksia, lauluja, kuvakirjoja, maalauksia ym. Vuosina 1960–1970 julkaistiin Muumi-sarjan kolme viimeistä teosta: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia, Muumipappa ja meri, Muumilaakson marraskuu. Viimeisessä kirjassa muumiperhe jättää Muumilaakson, mikä symboloi hyvin Toven elämää, sillä tuona aikana Tove hylkäsi muumit ja jatkoi loppu-uransa ajan aikuistenproosan ja maalaamisen parissa.

Tove Jansson taidenäyttelyn avajaisissa.

Tove tuotanto on hyvin monipuolinen, ja siihen sisältyy mm. asetelmia, maisemakuvia, muotokuvia, pilapiirroksia, kuvituksia ja abstrakteja maalauksia, romaaneja ja kuvakirjoja, novelleja, sarjakuvia, draamatekstejä ja oopperalibretto, runoja ja lauluja, seinämaalauksia, alttaritaulu ja lavastuksia, lasimaalauksia, kirjankansia, piirrettyjä kortteja, julisteita sekä mainoskuvia.

Tove taidenäyttelyssä.

Tove Jansson näyttelyssä luultavasti 1960-luvulla.

Tove omakuvansa vieressä.

Lähde: Erik Kruskopfin ja Boel Westinin Tove Jansson -elämäkerrat.